Viittomakielinen ansaitsee saattohoidon omiensa joukossa

Kuoleman lähestyessä on tärkeä voida luottaa siihen, että ympärillä olevat ihmiset ymmärtävät ja osaavat tukea oikealla tavalla, omalla kielellä.

 “Jokainen kuolema on erilainen”, sanoo sairaanhoitaja Minna Rantapää.

Hän työskentelee Kuurojen Palvelusäätiön Salmelan palvelukeskuksessa Turussa. 

Suurin osa asukkaista on senioreja, jotka viettävät keskuksen ympärivuorokautisessa hoidossa elämänsä viimeiset vuodet. Vakavasti sairaat, kuten syöpäpotilaat, muuttavat taloon yleensä kuntonsa hiipuessa. 

“Viittomakieliselle ihmiselle omankielinen hoito on erityisen tärkeää, jotta tulee ymmärretyksi.”

Kuurojen Palvelusäätiön keskuksissa henkilöstö on viittomakielentaitoista. Useilla on myös saattohoidon koulutus. He osaavat lukea heikkokuntoisen ihmisen ilmeistä ja eleistä voinnin muutoksia ja tunteita, vaikka henkilö ei enää itse jaksa viittoa.

Jotkut asukkaat kuolevat kesken unien. Toisilla elintoiminnot alkavat hiipua pikku hiljaa. Päätöksen saattohoidon aloittamisesta tekee aina lääkäri. Sen jälkeen elintoimintoja ylläpitävät lääkkeet lopetetaan ja keskitytään kivun lievittämiseen.

“Monella asukkaalla on hoitotahto. Jos asukas ei halua elvytystä tai hengityslaitetta, niitä ei käytetä.”

Surua käsitellään muistotilaisuudessa

Salmelassa tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan saattohoitoyksikön kanssa. Jos asukas haluaa lähteä loppuvaiheessa sairaalaan tai omaistensa luokse kuolemaan, se järjestyy. Useimmat haluavat jäädä keskukseen, onhan se heidän kotinsa. Omaiset voivat halutessaan yöpyä läheisensä luona luona. 

“Sovimme aina etukäteen, keneen otamme yhteyttä, kun lähtöhetki lähestyy.”

Jos omaiset eivät ole paikalla, työntekijä istuu kuolevan ihmisen vieressä ja pitää kädestä kiinni.

Seuraavana päivänä kuolleen henkilön kuva nostetaan muiden asukkaiden nähtäville. Sen viereen sytytetään sähkökynttilä ja asetetaan puolitangossa oleva pienoislippu.

“Kuolema herättää aina meissä kaikissa surua, koska tunnemme toisemme hyvin.”

Surun käsittelyä varten talossa pidetään muistotilaisuus, jossa asukkaat ja henkilökunta kokoontuvat muistelemaan kuollutta.

“Monet meidän asiakkaistamme asuvat täällä vuosia, joten yhteisiä kokemuksia ehtii syntyä. On myös hyvä tietää, että kun lähtö tulee itselle, muut eivät unohda.”

Toisinaan omaiset kutsuvat tutun hoitajan myös hautajaisiin. 

Seuraavana pyhäinmiestenpäivänä talon edustalle metsäiseen rinteeseen sytytetään kynttilälyhdyt vuoden aikana kuolleiden muistoksi.