Eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Pekka Räsänen tsemppaa pitämään huolta pienen kieliryhmän oikeuksista

Sattuma toi Pekka Räsäsen kolme vuosikymmentä sitten Kuurojen Palvelusäätiöön. Nyt on aika summata aikaansaannoksia.

Jos keskustelukumppani ei tunne viittomakielisten ihmisten arkea, Pekka Räsäsellä on tapana aloittaa keskustelu vertauskuvalla. 

”Pyydän henkilöä miettimään, millaista olisi, jos hän päätyisi kiinankieliseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Millaista olisi, kun kenenkään puheesta ei ymmärtäisi mitään. Ja kun itsellä olisi asiaa, tulkki olisi pitänyt varata jo pari päivää aikaisemmin”, Räsänen sanoo.

Yleensä kuntapäättäjät, viranomaiset ja Räsäsen muut keskustelukumppanit pääsevät tästä hiukan jyvälle, mitä kielelliset oikeudet arjessa tarkoittavat. 2015 säädetyn viittomakielilain tarkoituksena onkin edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa. 

Kaikki me voimme miettiä, millaista olisi, jos kenenkään puheesta ei ymmärtäisi mitään.”

Syyskuussa Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäävällä Räsäsellä on takanaan pitkä ja vaikuttava ura viittomakielisten ihmisten, monivammaisten kuurojen ja kuurosokeiden puolustajana. Rauhallinen ja pohtivainen mies on pidetty kumppani niin työpaikallaan säätiössä kuin lukuisissa luottamustoimissaan sosiaalialan ja vammaisjärjestöjen toiminnassa.

Yksi paikka viittomakielen asiantuntemukselle

Ennen avainten palauttamista ja eläkkeelle siirtymistä Räsäsellä on tärkeä viesti, jotta viittomakielisten ihmisten asema ei Suomessa ala heikentyä. Räsänen vaatii, että soteuudistuksessa on varmistettava, että asiantuntemus viittomakielisten ihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä ja koordinaatiosta keskitetään jatkossa yhden hyvinvointialueen vastuulle, ja sieltä kaikkien muiden hyvinvointialueiden ammattilaiset saavat neuvontaa ja tukea. 

”Jos osaaminen pirstaloituu, viittomakielisten ihmisten asioiden ja oikeuksien hoitaminen vaarantuu, koska kaikilla hyvinvointialueilla ei pystyttäisi ylläpitämään riittävää asiantuntemusta.”

Myös ruotsinkielisten asioiden hoito on päätetty keskittää yhteen maakuntaan. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä on Suomessa viittomakielisiin verrattuna moninkertaisesti, noin 280 000. Äidinkieleltään viittomakielisiä ihmisiä on 5500. 

“Suomalainen yhteiskunta on perusteiltaan kuulevien yhteiskunta. On varmistettava, että uudet hyvinvointialueet saavat jatkossa tukea kuurojen ja kuurosokeiden palveluiden järjestämiseen, jotta kielelliset oikeudet toteutuvat.”

Osaamisen puutteesta seuraa kärsimystä

Kuurojen Palvelusäätiön palvelujen piirissä on ihmisiä tällä hetkellä 120 kunnasta. Tulijoita olisi enemmänkin. 

”Monet kuurojen vanhusten aikuiset lapset ovat epätoivoisia, kun heidän omaisilleen ei myönnetä palveluja omalla äidinkielellä.”

Räsänen ei väitä, että yksikään virkamies tahallaan rajoittaisi viittomakielisen ihmisen pääsemistä palvelukeskukseen tai tuettujen asumisjärjestelyjen piiriin. Usein kyse on ammattilaisten tietämyksen puutteesta ja aina jatkuvista kuntatalouden ongelmista, jonka seurauksena ihmiset jäävät vaille tarvitsemaansa palvelua. 

”Kyllä minulle viittomakielisten ihmisten puolustamisesta on muodostunut elämäntehtävä.”

Ulkopuolisuuden kokemuksesta oli hyötyä

Pekka Räsänen sanoo olleensa viittomakielisten asioissa täysi ummikko 29 vuotta sitten, kun hän vuonna 1993 siirtyi terveydenhuollon kuntayhtymän hallinnosta Kuurojen Palvelusäätiön talousjohtajan sijaiseksi.

”Aika sattumaa se oli. Olen iloinen, että uskalsin tuolloin astua itselleni vieraaseen maailmaan.”

Ensimmäisessä Kuurojen Liiton liittokokouksessa Oulussa Räsänen hämmästyi, miten ulkopuoliseksi hän tunsi itsensä viittomakielisten kollegoiden keskustellessa viittomalla. 

”Se oli pysäyttävä kokemus, jonka olen pitänyt mielessä. Ulkopuolelle jääminen on viittomakielisille ihmisille kuulevien keskellä tuttu kokemus.”

Ulkopuolisuuden välttämiseksi säätiössä tarjotaan ja kehitetään viittomakielisten ihmisten omia palveluita, joissa ihmiset voivat elää omassa kielellisessä ja kulttuurisessa yhteisössään.

Ulkopuolelle jääminen on viittomakielisille ihmisille kuulevien keskellä tuttu kokemus.”

Kuurojen Palvelusäätiössä viittomakieltä äidinkielenään käyttävien työntekijöiden osuus on jatkuvasti kasvanut. Nyt 266 työntekijästä kuuroja tai kuulovammaisia on 22 prosenttia. 

Hyödyllinen ja välttämätön tuki 

Räsänen pitää tärkeänä, että säätiö elää ja hengittää ajan mukana. Pelkästään säätiön edeltäjien nimet kertovat yhteiskunnallisen asenteen muutoksesta. Vuonna 1897 perustettiin Kuuromykkäin Auttajayhdistys. Myöhemmin nimi oli muun muassa Kuurojen Huoltokotisäätiö. Nykyinen nimi Kuurojen Palvelusäätiö otettiin käyttöön 1994. 

“Nimet ja käsitteet heijastavat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Vuosisadan alun hyväntekeväisyydestä on siirrytty kohti tasa-arvoa, osallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavaa yhteiskuntaa.”

Räsänen muistuttaa, ettei toiminta vieläkään ole täydellistä vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä.

”Onneksi säätiön talous on hyvässä kunnossa eivätkä koronakauden isot yllätyskulut sitä pahemmin notkauta.”

Räsäsen kaudella säätiössä on tehty suuria investointeja – pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustuksella. Säätiön koko palveluverkosto on kokenut peruskorjauksia. 

“Ilman tuota tukea emme olisi voineet laajentaa toimintaa uusille alueille. Sen ansiosta olemme perustaneet palvelukeskukset Jyväskylään, Turkuun ja Helsinkiin.”

Samalla viittomakieliset ihmiset saavat uusia palveluja niin kotiinsa kuin palvelukeskusten yhteyteen.

“Järjestöillä tulee jatkossakin olemaan vahva asema viittomakielisten palvelujen kehittämisessä”, Räsänen lisää. 

Yhdessä saa aikaan enemmän

Pekka Räsänen on päivätyönsä ohella aktiivinen vaikuttaja ja hänellä on monipuoliset verkostot niin eduskuntaan kuin muihin vammais- ja sosiaalialan toimijoihin. Räsänen on ollut muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana ja myöhemmin samassa roolissa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean neuvottelukunnassa. Soste ry:n hallituksessa hän ollut kirjoittamassa valtakunnan päättäjille sosiaalijärjestöjen yhteisiä näkemyksiä. Hän pitää luottamustoimia arvokkaana ikkunana yhteiskuntaan.

”Yhdessä olemme voineet vaikuttaa vahvemmin. Minun tehtäväni on ollut pitää esillä kuurojen ja kuurosokeiden asiaa, mutta kyllä sieltä on ollut paljon tuomista myös toiseen suuntaan.” 

Eläkkeellä Pekka Räsänen aikoo viettää aikaa Lapissa Äkäslompolossa. Ei hän vaikuttamistyötä silti kokonaan hylkää vaan aikoo jatkaa järjestöissä toimimista jatkossakin.